Psykologi Katarina Kiiskinen
 

Intensiivinen dynaaminen lyhytterapia eli ISTDP

Psykologin tapaamisilla käytän Intensiivisen dynaamisen lyhytterapian työskentelytapoja työskentelyn perusteena. Fokusoitu tapa työskennellä keskittyy saamaan aikaan syvällisempiä muutoksia. Suuntaus on Suomessa uusi, ja esittelen sitä lyhyesti alla sekä asiakkaille, että ammattilaisille. Tarkempi työtapa muokkautuu aina yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.


Taustateoriasta LYHYESTI

ISTDP (eng. Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy) on terapiamuoto, joka pohjautuu psykodynaamisiin teorioihin ja kiintymyssuhdeteoriaan.

Ihmisinä olemme oppineet tavan olla yhteydessä omiin tunteisiimme ja muihin ihmisiin kasvuhistoriamme läheisten ihmisten kanssa. Olemme joutuneet sopeutumaan ympäröivään ympäristöön jo varhaisesta lapsuudesta aina aikuisuuteen asti. Jotta perustarpeemme fyysisestä ja emotionaalisesta turvallisuudesta ja huolenpidosta olisivat tulleet tyydytetyiksi, olemme voineet joutua oppimaan erilaisia keinoja selviytyä, esimerkiksi sulkemalla pois monimutkaiset tunteemme.

Aikuisena voimme kuitenkin huomata, kuinka kasvuhistoriassa opitut tavat olla yhteydessä tunteisiimme tai muihin ihmisiin voivat vaikuttaa meihin negatiivisesti esimerkiksi ihmissuhdeongelmina, ahdistuksena, uupumisena, masentuneisuutena tai muuna psyykkisenä (ja joskus fyysisenäkin) kipuna ja kärsimyksenä. ISTDP:ssä keskitytään terapissa niihin alueisiin, joilla psyykkistä kärsimystä ja kipua esiintyy tänä päivänä ja joihin asiakas toivoo apua. Terapian tavoite on luoda ymmärrystä tapoihin käsitellä tunteita ja auttaa asiakasta kohtaamaan ja tuntemaan alla olevia monimutkaisia tunteita.

ISTDP Suomessa

ISTDP on Suomessa uusi. Se on moderni terapiamuoto, joka muissa pohjoismaissa on kasvattanut suosiotaan viime vuosina sekä terapeuttien, että asiakkaiden keskuudessa. Suomessa toimii myös Suomen Lyhytpsykoterapiayhdistys, jonka lyhytpsykoterapiamalli ottaa vaikutteita ISTDP:stä. Käymäni ISTDP-koulutus ei ole psykoterapeuttinimikkeeseen johtava koulutus, enkä tarjoa Kela-tuettua psykoterapiaa.

 
dev-voIzq8LEdlo-unsplash+hand+reaching.jpg

Kädenojennus tunteisiin

ISTDP:ssä on ajatus, että ongelmat, joiden syntyhistoria on ihmisuhteissa, ovat parhaiten ratkaistavissa toisen ihmissuhteen piirissä korjaavien kokemusten kautta.

Terapiassa asiakkaalla on mahdollisuus halutessaan aidosti käsitellä niitä kokemuksia ja tunteita, joita ei ole kyennyt tai halunnut aiemmin kohdata.

 

Mitä Terapiassa tehdään?

Terapiassa on tilaisuus käsitellä käsittelemättä jääneitä kokemuskia ja tunteita ja sitä kautta luoda enemmän ymmärrystä itseen, omaan historiaan ja omiin toimintatapoihin. Kokemusten ja tunteiden käsittely ei aiemmin ole saattanut onnistua, varsinkan jos niitä on ollut tapana vältellä. Käynneillämme voimme yhdessä huomata niitä tapoja, joiden kautta vaikeita asioita välttelee. Pyrimme luomaan ymmärrystä siihen, miksi kokemuksia ja tunteita on oppinut käsittelemään eri tavoin. Näin tehden voit itse päättää, haluatko tehdä toisin ja kohdata vaikeat ja ahdistavat tunteet välttelyn sijaan. Jos ahdistus on liian korkeaa, me voimme tarvittaessa yhdessä säädellä sitä.

Ensimmäinen tapaaminen on yleensä pidempi (esim. 2 h). Koeterapianakin tunnettu (eng. trial therapy) ensitapaaminen mahdollistaa, että asiakas ja terapeutti ehtivät muodostaa yhteisen ymmärryksen ongelmista, terapian tavoitteista ta työskentelytavoista, ja ehtivät aloittaa terapeuttisen työn ensi-istumalta.

Keksusteluterapian pituus määräytyy asiakkaan ongelmamuotoilun mukaan ja vaihtelee. Jo muutama tapaaminen voi joskus olla avuksi. ISTDP-tukisjat kuvaavat, että hetkellisen elämänkriisin mukana tuomien vaikeiden tunteiden läpikäsitteleminen voi esimerkiksi vaatia 1-20 kertaa. Kun ongelmia on ollut jo pidempään ja useilla elämänalueilla, vaihtelu voi olla esimerkiksi 20-40 kertaa. Jos ongelmiin kuuluu pidempiaikainen masennus tai elämää vaikeuttavat ahdistusoireet, voidaan tarvita 50-150 kertaa tai enemmän. (Abbass, 2018). Huomioi, että yllä annetut luvut ovat karkeita viitteellisiä arvioita. ISTDP soveltuu sekä lyhyempiin, että pidempikestoisiin hoitoihin, ja asiakkaan kanssa sovitaan tästä hänen mahdollisuuksiensa ja ongelmanmuotoilunsa mukaan.

Terapeutin oma harjoittelu ja videon käyttö

ISTDP-koulutuksessa painotetaan teoreettisen ymmärtämisen lisäksi myös terapeutin taito- ja tunneharjoittelua. Määrätietoisen harjoittelun avulla terapeutti voi kehittyä tavalla joka tutkimusten mukaan ei tapahdu vain pelkän terapeutille karttuvan työkokemuksen kautta (Goldberg ym., 2016).

Harjoittelu mahdollistuu, kun tapaamisen tarkka kulku on tiedossa. Koska muistimme varaan piirtyvät kuvat ovat tunnetusti epätarkkoja, tarkkaa tietoa tapaamisen sisällöstä voi saada ainoastaan tallentamalla ne videolle. Videoitujen asiakastapaamisten katsominen ja niiden kanssa harjoitteleminen mahdollistaa, että terapeutti voi muokata lähestymistapaansa asiakkaan tarpeiden mukaan. Videolta terapeutti voi tunnistaa tapahtuneita väärinkäsityksiä, tai huomata omissa tekniikoissaan tai tunnevalmiuksissaan aukkoja, ja pyytää siihen apua eli työnohjausta. Tapaamisten tallentaminen videolle on tällä tavalla asiakkaallekin laadun asia. Tapaamisten videotallentaminen perustuu asiakkaan suostumukseen ja on vapaaehtoista.

Viite:
Goldberg, Rousmaniere, Miller, Whipple, Nielsen, Hoyt, Wampold (2016) Do psychotherapists improve with time and experience? A longitudinal analysis of outcomes in a clinical setting. Journal of Counseling Psychology, 63(1), 1-11

 

ISTDP-suuntauksen tehokkuudesta

Yhteenveto pohjautuu Thomas Hesslowin (2019) yhteenvetoon ISTDP:n näytöstä, ks. lähteet.

Viime vuosina psykodynaamisen psykoterapian tehokkuutta on tutkittu enenevissä määrin. Psykodynaaminen psykoterapia on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi tavallisimpiin psyykkisiin oireiluihin (Leichsenring ym., 2015).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ISTDP-terapiassa tehokasta on tunnefokuksen tuoma altistuminen tunteille, ja tunteiden läpimurroilla on yhteys hoidon vaikuttavuuteen (Johansson, Town ja Abbass, 2014; Lilliengren, Johansson, Town, Kisely, ja Abbass, 2017; Town, Lomax, Abbass ja Hardy, 2017). Lisäksi on huomattu sen olevan vaikuttavaa, että terapeutti auttaa potilasta näkemään, mitkä toimintatavat tulevat hänen elämänsä tavoitteiden, ja terapiassa tehtävän muutostyön tielle (Aafjes-van Doorn, Lilliengren, Cooper, Macdonald ja Falkenström 2017). Yksittäisellä pidemmällä koeterapialla (trial therapy, ts. 2-3h alkutapaaminen) on muutaman viikon jälkeen koeterapiakäynnistä osoitettu olevan merkittävä vaikutus masennuksen ja ahdistuksen oireisiin (Abbass, Joffres ja Ogrodniczuk, 2008; Abbass, Town, Ogrodniczuk, Joffres ja Lilliengren, 2017) .

Meta-analyysissä sateenvarjokäsitteen Experiental Dynamic Therapy -terapiat todettiin olevan tehokkaita muun muassa masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Meta-analyysi totesi myös EDT-hoitoijen olevan yhtä tehokkaita kuin kongnitiivinen käyttäytymisterapia (Lilliengren, Johansson, Lindqvist, Mechler ja Andersson, 2016).

ISTDP:stä on lisäksi näyttöä persoonallisuushäiriöiden, sosiaalisen ahdistuksen, paniikkihäiriöiden, masennuksen ja funktionaalisten oireiden/kipuvaivojen hoidoissa. Lisäksi pakko-oireiden hoidon tehokkuudesta on jo suuntaa antavaa näyttöä (Hesslow, 2019).

ISTDP:tä tutkitaan kliinisessä ympäristössä muun muassa tohtori Allan Abbaksen vetämässä Kandadan Halifax-kliniikassa, jossa sekä psykiatrisia, että somaattisia vaivoja on hoidettu tuloksellisesti (Johansson ym., 2014). Tämän myötä yhteiskunnan varoja on säästetty merkittävällä tavalla säästyneiden hoitokustannusten ja töihinpaluiden kautta (Abbass ja Katzman, 2013; Abbass, Kisely, Rasic, Town ja Johansson, 2015). Myös mm. Norjassa on hoidettu psykiatrisessa suljetussa osastohoidossa olleita, ns. hoitoresistenttejä potilaita hyvällä menestyksellä (Solbakken ja Abbass, 2015).

Yhteenvetona voisi todeta, että ISTDP:stä on kasvavaa näyttöä monien tavallisten psykiatristen diagnoosien hoidossa. Lisää satunnaisesti kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan mutta tähänastiset tulokset ovat lupaavia ja riittäviä todentamaan työtavan soveltuvuus useaan eri oireeseen (Hesslow, 2019).

 
 
noaa-BKVcTxQJFmw-unsplash research.jpg

Lähteet:

Aafjes-van Doorn, K., Lilliengren, P., Cooper, A., Macdonald, J., & Falkenström, F. (2017). Patients’ affective processes within initial experiential dynamic therapy sessions. Psychotherapy, 54(2).

Abbass, A. A., Joffres, M. R., & Ogrodniczuk, J. S. (2008). A naturalistic study of intensive short-term dynamic psychotherapy trial therapy. Brief Treatment and Crisis Intervention, 8(2).

Abbass, A., & Katzman, J. W. (2013). The cost-effectiveness of intensive short-term dynamic psychotherapy. Psychiatric Annals, 43(11).

Abbass, A., Kisely, S., Rasic, D., Town, J. M., & Johansson, R. (2015). Long-term healthcare cost reduction with intensive short-term dynamic psychotherapy in a tertiary psychiatric service. Journal of psychiatric research, 64..

Abbass, A., Town, J., Ogrodniczuk, J., Joffres, M., & Lilliengren, P. (2017). Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy Trial Therapy: Effectiveness and Role of “Unlocking the Unconscious”. The Journal of nervous and mental disease, 205(6).

Hesslow, T. (2019) Evidensläget för ISTDP.
Raportti ruotsalaisen ISTDP-yhdistyksen sivuilla näytön tilasta.

Johansson, R., Town, J. M., & Abbass, A. (2014). Davanloo’s Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy in a tertiary psychotherapy service: overall effectiveness and association between unlocking the unconscious and outcome. PeerJ, 2.

Leichsenring, F., Luyten, P., Hilsenroth, M. J., Abbass, A., Barber, J. P., Keefe, J. R., Leweke, F., Rabung, S. & Steinert, C. (2015). Psychodynamic therapy meets evidence-based medicine: a systematic review using updated criteria. The Lancet Psychiatry, 2(7).

Lilliengren, P., Johansson, R., Lindqvist, K., Mechler, J., & Andersson, G. (2016). Efficacy of experiential dynamic therapy for psychiatric conditions: A meta-analysis of randomized controlled trials. Psychotherapy, 53(1).

Lilliengren, P., Johansson, R., Town, J. M., Kisely, S., & Abbass, A. (2017). Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy for generalized anxiety disorder: A pilot effectiveness and processoutcome study. Clinical psychology & psychotherapy, 24(6).

Solbakken, O. A., & Abbass, A. (2015). Intensive short-term dynamic residential treatment program for patients with treatment-resistant disorders. Journal of affective disorders, 181.

Town, J. M., Lomax, V., Abbass, A. A., & Hardy, G. (2017). The role of emotion in psychotherapeutic change for medically unexplained symptoms. Psychotherapy Research, 1-11.

Town, J. M., Salvadori, A., Falkenström, F., Bradley, S., & Hardy, G. (2017). Is affect experiencing therapeutic in major depressive disorder? Examining associations between affect experiencing and changes to the alliance and outcome in intensive short-term dynamic psychotherapy. Psychotherapy, 54(2).